Joskus ajattelin, että olisi mukavaa osallistua johonkin nukkekotikilpailuun, mutta olin sitä mieltä, etten ehdi rakentaa kokonaista huonetta kaikkine tarvikkeineen. Kun sitten huomasin Nukkekotiyhdistyksen Minikalustekisan, innostuin heti, sillä sitähän minä juuri haluan tehdä: kalusteita enkä niitä taloja. Eihän tässäkään ihan pelkästä kalusteesta ollut kyse, mutta aihe, sänky, osui kohdilleen, sillä olin muutenkin aikonut toteuttaa björköläisen korkoossängyn ja nyt sain motivaation ja aikataulun sen tekemiseen. Ja niinhän siinä kävi, että sinä aikana, mikä minulta tämän yhden sängyn valmistamiseen meni, olisi kyllä ehtinyt rakentaa kokonaisen talonkin. Mutta lopputulos on mielestäni vaivan arvoinen!
Suuren Snadin yleisö äänesti kilpailun voittajan, ja minä sijoituin neljänneksi; kiitos kaikille sänkyäni äänestäneille, samoin kuin kiitos myyntipöytäni ääressä vierailleille ja tuotteitani arvostaville.
Björkö sijaitsee Vaasan saaristossa, ja sinne pääsee Raippaluodon sillan kautta. Käsityötaito on Björkössä ollut aina korkeatasoista. 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun siellä valmistettiin aivan erityisiä upeita, runsaasti koristeltuja huonekaluja, joista ensi kertaa luin jostakin kirjasta kymmenkunta vuotta sitten. Siitä lähtien olen haaveillut saman tyylisten kalusteiden tekemisestä nukkekotiin, mutta vasta viime vuonna pääsin käymään paikanpäällä ja sitten meni vielä vuosi ennen kuin ryhdyin toimeen. Aiemman postauksen iso kulmakaappi on mukailtu toisen björköläisen sängyn päätykaapista, mutta sänky, jonka tein kilpailua varten, on mahdollisimman tarkka pienoismalli Mårtesin museotalossa olevasta sängystä värityksiä myöden. Toki koristemaalauksista piti hieman tinkiä, eivätkä ne muutenkaan kestä kovin läheistä tarkastelua.
Käytin työhön vain minulla olemassaolevia tarvikkeita. Piirongin klaffia varten tosin ostin pienet saranat, mutta ne jäivät käyttämättä, koska avasin pakkauksen vasta, kun olin osat jo tehnyt, eivätkä saranat olleetkaan ihan sellaiset kuin kuvittelin, ja siksi klaffi on nyt tilapäisesti liimattuna kiinni. Kaikki laatikot avautuvat. Tekstiilien ja lopullisen asetelman tekoon jäi vain neljä iltaa aikaa. Kuvittelin alunperin kutovani (!) verhokankaan, mutta piti tyytyä tuohon vararatkaisuun, ei aivan oikean väriseen ja näköiseen kankaaseen. Petivaatteissa käytin mielikuvitusta ja niitä kankaita ja pitsejä, mitä löytyi.
Tuolit olivat oikean sängyn edessä juuri noin. Lisäsin muutaman yksityiskohdan: kirjat, silmälasit, potan sängyn alle ja herätyskellon. Kellosta ei tullut kuvaa takapuolelta, mutta siellä on vetonupit.
En voi sanoa, että sänky olisi aivan ainoa laatuaan, sillä ei se ole:
En malttanut tehdä vain yhtä!
I have participated in a miniature bed competition with this unusual bed. Making the bed took me several weeks but I think it is worth the effort. The audience of the last weekend miniature fair voted for the winner and my bed became fourth. As usual I had a real size furniture as a model. The real bed is situated in a museum in Björkö, a little Finnish village near Vaasa. They made very special and decorative furniture in Björkö at the late 1800's and early 1900's.
I rarely make just one piece of furniture, so I had to make two of them!
keskiviikko 22. lokakuuta 2014
torstai 16. lokakuuta 2014
Eräs kotitalouskone
Mitähän täällä ollaan tekemässä? Penkillä on perunoita pesuvadissa ja jokin puinen laite, missä on veivi kyljessä, lattialla saavi.
Kyseessä on perunajauhojen valmistus ja perunajauhomylly, erittäin hyödyllinen väline nukkekodeissakin. Kurkistetaanpa myllyn sisään.
Siellä on metallinen terä, ikään kuin raastin. Pestyt perunat raastetaan myllyllä saaviin, mihin laitetaan vettä. Perunoiden tärkkelys liukenee veteen, joka siivilöidään kankaan läpi toiseen astiaan. Annetaan seistä jonkun aikaa ja kaadetaan varovasti vesi pois, jolloin pohjalle jää vaaleaa ainesta. Lisätään uusi vesi ja toimitaan samoin, kunnes saos on aivan valkoista. Sitten vain kuivatetaan.
Näitä ja paljon muuta löytyy myyntipöydästäni lauantaina ja sunnuntaina Vantaan Energia-areenalla pidettävässä Suuri Snadi-tapahtumassa. Ja olettehan muuten huomanneet, että vaikka Tukholman viralliset Miniatyyrimessut peruttiin tältä syksyltä, niin korvaavat messut kuitenkin järjestetään 26. päivä tätä kuuta, siellä vanhassa paikassa, Gärdetin koululla.
This is an old household "machine" for making potato flour. It is a kind of grater. You grate the potatoes with it to a tub filled with water.
This weekend we are having a dollhouse fair in Vantaa and a week after that in Stockholm, Sweden. I have made a lot of stuff to sell.
Kyseessä on perunajauhojen valmistus ja perunajauhomylly, erittäin hyödyllinen väline nukkekodeissakin. Kurkistetaanpa myllyn sisään.
Siellä on metallinen terä, ikään kuin raastin. Pestyt perunat raastetaan myllyllä saaviin, mihin laitetaan vettä. Perunoiden tärkkelys liukenee veteen, joka siivilöidään kankaan läpi toiseen astiaan. Annetaan seistä jonkun aikaa ja kaadetaan varovasti vesi pois, jolloin pohjalle jää vaaleaa ainesta. Lisätään uusi vesi ja toimitaan samoin, kunnes saos on aivan valkoista. Sitten vain kuivatetaan.
Näitä ja paljon muuta löytyy myyntipöydästäni lauantaina ja sunnuntaina Vantaan Energia-areenalla pidettävässä Suuri Snadi-tapahtumassa. Ja olettehan muuten huomanneet, että vaikka Tukholman viralliset Miniatyyrimessut peruttiin tältä syksyltä, niin korvaavat messut kuitenkin järjestetään 26. päivä tätä kuuta, siellä vanhassa paikassa, Gärdetin koululla.
This is an old household "machine" for making potato flour. It is a kind of grater. You grate the potatoes with it to a tub filled with water.
This weekend we are having a dollhouse fair in Vantaa and a week after that in Stockholm, Sweden. I have made a lot of stuff to sell.
tiistai 14. lokakuuta 2014
Vielä kerran heteka / Once more: the iron bed
Kyllä, itseänikin vähän kyllästyttää aina näitä samoja esitellä, mutta tämä oli viimeinen kerta (toivottavasti), kun tein hetekoita. Kaikista tämän vuoden aikana tekemistäni jutuista heteka on saanut tähän asti eniten huomiota. Jopa ei-nukkekotiharrastajat pysähtyvät messuilla pöytäni ääreen sanoen: oho, heteka. Hintaa on kauhisteltu, ja yleinen kysymys on ollut, että onko jossain tähän ohje, jonka mukaan teen. Ei, ei ole ohjetta. Mihinkään, mitä teen, ei ole olemassa ohjetta, vaan teen ne aivan itse alusta loppuun. Kuvailen tässä vähän tekoprosessia, samoin lähden liikkeelle minkä tahansa esineen kyseessä ollessa.
1. Idea. Tällä kertaa sain idean ulkopuolelta: asiakas mainitsi messuilla, että heteka tarvittaisiin.
2. Piirustukset. Kiipesin vintille tutkimaan oikeaa hetekaa. Piirsin karkeat luonnokset, otin mitat. Muutin mitat oikeaan mittakaavaan. Jos minulla ei olisi ollut ihmisten kokoista hetekaa saatavilla, olisin etsinyt googlella kuvia ja arvioinut mitat tavallisen sängyn perusteella.
3. Toteutuksen suunnittelu. Helpointa olisi tehdä sänky metallista, kuten muutamat ovat sittemmin tehneetkin, mutta koska puu on minulle läheisin materiaali, päädyin siihen. 1:12- sänkyyn tarvitsin 2 ja 3 millimetrin pyörörimaa. Mietin, kuinka tekisin liitokset, mitkä osat pitää sahata jiiriin, mitkä suoraan.
4. Runko. Hioin puukepit. Sahasin, porasin, liimasin, hioin. Katkaisuun käytin pientä halpaa jiirilaatikkoa. Kuvan saha ei ole tämän alkuperäinen. Molemmat puoliskot aloitin kokoamalla ensin pitkät sivut. Liimapinnat ovat todella pieniä, joten rakenne ei kestä kovakouraista pitelemistä. Alemman sängyn pohjaosan jätin tässä vaiheessa vielä irralleen.
Aioin ottaa oikein vaihekuvia, mutta tähän ne jäivät, ja nämäkin ovat kaikki samasta vaiheesta.
5. Verkkopohjat. Sopivaa verkkoa löytyy ruokakaupan vihannesosastolta, kannattaa vertailla silmäkokoja. Myös tylli käy, varsinkin pienempään mittakaavaan. Liimasin verkon ensin toiseen päähän ja sen kuivuttua kiristin varovasti (helposti tulee vääntäneeksi rungon salmiakin muotoon) ja kiinnitin toisen pään. Monessa tapauksessa piti tässä vaiheessa korjata ensimmäistä päätä, kun verkon reunat jäivät löysälle. Sitten maalasin verkot hopeanvärisiksi. Maali tarttuu hedelmäverkkoon aika huonosti, vaatii useamman kerroksen. Pohja liittyy runkoon pellinpalalla, ne tein kartongista.
6. Runkojen maalaus. Heteka on yleensä ruskea. Maalasin akryylivärein. Maalin kuivuttua liimasin alaosan pohjan paikalleen "päiväasentoon" ja siihen pahvista raudat, minkä varassa se muka nousisi ylös.
7. Jalat. Vielä ei suinkaan ole valmis. Yläpuoliskon jaloissa on kumitulpat. Ne tein kartongista ja maalasin vaaleiksi. Alapuoliskossa taas on pyörät, että sen voi vetää toisen alta esiin. Niissä oikaisin eniten ja liimasin vain mustat/mustaksi maalatut helmet markkeeraamaan pyöriä ja lämpökynttilän kuoresta pienen suikaleen kaulukseksi. Pyörät voi myös löytää valmiina. Uudehko, ehkä 90-luvulta peräisin oleva, Lundbyn sininen tv-taso oli jo menossa kiertoon, kun aloin katsoa sitä tarkemmin. Se sai sitten luovuttaa pyöränsä yhden hetekan hyväksi:
Valmis!
Siitä vaan halukkaat koittamaan tekemistä! Näitä on myös saatavina viikonloppuna Vantaalla Suuri Snadi-tapahtumassa.
My iron bed has been very successful, but it is hard to make. That's why I'm not going to do it anymore. I am telling here how I made it, but I think you have to be Finnish to want this, so I am not translating it. I made it of 2 and 3 mm diameter round wood.
1. Idea. Tällä kertaa sain idean ulkopuolelta: asiakas mainitsi messuilla, että heteka tarvittaisiin.
2. Piirustukset. Kiipesin vintille tutkimaan oikeaa hetekaa. Piirsin karkeat luonnokset, otin mitat. Muutin mitat oikeaan mittakaavaan. Jos minulla ei olisi ollut ihmisten kokoista hetekaa saatavilla, olisin etsinyt googlella kuvia ja arvioinut mitat tavallisen sängyn perusteella.
3. Toteutuksen suunnittelu. Helpointa olisi tehdä sänky metallista, kuten muutamat ovat sittemmin tehneetkin, mutta koska puu on minulle läheisin materiaali, päädyin siihen. 1:12- sänkyyn tarvitsin 2 ja 3 millimetrin pyörörimaa. Mietin, kuinka tekisin liitokset, mitkä osat pitää sahata jiiriin, mitkä suoraan.
4. Runko. Hioin puukepit. Sahasin, porasin, liimasin, hioin. Katkaisuun käytin pientä halpaa jiirilaatikkoa. Kuvan saha ei ole tämän alkuperäinen. Molemmat puoliskot aloitin kokoamalla ensin pitkät sivut. Liimapinnat ovat todella pieniä, joten rakenne ei kestä kovakouraista pitelemistä. Alemman sängyn pohjaosan jätin tässä vaiheessa vielä irralleen.
Aioin ottaa oikein vaihekuvia, mutta tähän ne jäivät, ja nämäkin ovat kaikki samasta vaiheesta.
5. Verkkopohjat. Sopivaa verkkoa löytyy ruokakaupan vihannesosastolta, kannattaa vertailla silmäkokoja. Myös tylli käy, varsinkin pienempään mittakaavaan. Liimasin verkon ensin toiseen päähän ja sen kuivuttua kiristin varovasti (helposti tulee vääntäneeksi rungon salmiakin muotoon) ja kiinnitin toisen pään. Monessa tapauksessa piti tässä vaiheessa korjata ensimmäistä päätä, kun verkon reunat jäivät löysälle. Sitten maalasin verkot hopeanvärisiksi. Maali tarttuu hedelmäverkkoon aika huonosti, vaatii useamman kerroksen. Pohja liittyy runkoon pellinpalalla, ne tein kartongista.
6. Runkojen maalaus. Heteka on yleensä ruskea. Maalasin akryylivärein. Maalin kuivuttua liimasin alaosan pohjan paikalleen "päiväasentoon" ja siihen pahvista raudat, minkä varassa se muka nousisi ylös.
7. Jalat. Vielä ei suinkaan ole valmis. Yläpuoliskon jaloissa on kumitulpat. Ne tein kartongista ja maalasin vaaleiksi. Alapuoliskossa taas on pyörät, että sen voi vetää toisen alta esiin. Niissä oikaisin eniten ja liimasin vain mustat/mustaksi maalatut helmet markkeeraamaan pyöriä ja lämpökynttilän kuoresta pienen suikaleen kaulukseksi. Pyörät voi myös löytää valmiina. Uudehko, ehkä 90-luvulta peräisin oleva, Lundbyn sininen tv-taso oli jo menossa kiertoon, kun aloin katsoa sitä tarkemmin. Se sai sitten luovuttaa pyöränsä yhden hetekan hyväksi:
Valmis!
Siitä vaan halukkaat koittamaan tekemistä! Näitä on myös saatavina viikonloppuna Vantaalla Suuri Snadi-tapahtumassa.
My iron bed has been very successful, but it is hard to make. That's why I'm not going to do it anymore. I am telling here how I made it, but I think you have to be Finnish to want this, so I am not translating it. I made it of 2 and 3 mm diameter round wood.
sunnuntai 12. lokakuuta 2014
Kutomassa / Weaving
Tein taas nukkekodin lapsille pikkukangaspuita ja aikuisille isompia.
Petsasin yhdet normaalikokoiset puut kokeeksi vähän tummemmiksi kuin ennen. Pikkukangaspuut eivät ole toimivat, isot sen sijaan ovat, vaikkei niillä tietysti ole tarkoitus oikeasti kutoa, vaan että nukkekodin asukas niillä muka kutoo, ja pienet pätkät mattoa onkin jo tehtynä.
Sitten vielä kesällä tehtyä, sain laitettua omiin vanhanmallisiin kangaspuihini loimet. Nämä odottavat kaapissa sijoituspaikkaa.
Kuvausalustana toimineesta kirjaston kirjasta löytyi taas huonekalun mallia, kuten tämä arkkutuoli:
Saranoitu kansi aukeaa ja sisällä voi säilyttää jotain, jos ei enää nykyaikana kenkäheiniä, niin vaikka sitten villasukkia. Jotkut arkkutuolit ovat myös olleet lukittavia, joten siellä on voitu pitää arvokkaampaakin omaisuutta.
Again I have made some weaving looms, little ones for dollhouse children and bigger for adults. The little looms are non-working, but with the bigger ones the dolls could actually weave.
The chair in last picture is traditional Finnish chest chair, common in the northern Finland. It can be opened and you can store something inside.
Petsasin yhdet normaalikokoiset puut kokeeksi vähän tummemmiksi kuin ennen. Pikkukangaspuut eivät ole toimivat, isot sen sijaan ovat, vaikkei niillä tietysti ole tarkoitus oikeasti kutoa, vaan että nukkekodin asukas niillä muka kutoo, ja pienet pätkät mattoa onkin jo tehtynä.
Sitten vielä kesällä tehtyä, sain laitettua omiin vanhanmallisiin kangaspuihini loimet. Nämä odottavat kaapissa sijoituspaikkaa.
Kuvausalustana toimineesta kirjaston kirjasta löytyi taas huonekalun mallia, kuten tämä arkkutuoli:
Saranoitu kansi aukeaa ja sisällä voi säilyttää jotain, jos ei enää nykyaikana kenkäheiniä, niin vaikka sitten villasukkia. Jotkut arkkutuolit ovat myös olleet lukittavia, joten siellä on voitu pitää arvokkaampaakin omaisuutta.
Again I have made some weaving looms, little ones for dollhouse children and bigger for adults. The little looms are non-working, but with the bigger ones the dolls could actually weave.
The chair in last picture is traditional Finnish chest chair, common in the northern Finland. It can be opened and you can store something inside.
perjantai 10. lokakuuta 2014
Olisipa nurkka / If I only had a corner
Olen haaveillut tällaisen kulmamallisen astiakaapin tekemisestä pitkään ja vihdoin sain valmiiksi. Oli aika kovan työn takana, vaikka yksinkertaistin mallia jonkin verran. Mutta talossani ei ole yhtään vapaata kulmaa, mihin kaapin voisi sijoittaa! Joka nurkassa on ovi tai portaat tai hella tai muuta kiinteää. Tässä nyt porrasaukko tukittuna:
Aiemmin tein pienempiä kulmakaappeja, mutta niillekään itselläni ei ole sijaa. Lasikaappi:
Ja renginkaapin tyyppinen pikkukaappi:
Mitä muuten kuuluu itse nukketalolle? Jaa... Onko se edistynyt vähääkään tänä vuonna? Ei. Olen tehnyt vain myytäviä minejä, mutta kyllä talonkin vuoro vielä koittaa. Joskus sujauttelen jotain pientä tehtyä tai löydettyä pesuhuoneen lattialle odottamaan sijoitusta.
Viime talvena hankittuja työkaluja, joskus keväällä tehty ruosteinen öljykannu... Ja ne kolme posliinikannua, jotka ovat kuvassa vihreässä kaapissa, lojuivat myös täällä ja palasivat samaan paikkaan kuvaamisen jälkeen.
I have made some corner cabinets, big and smaller. I especially like the first one. Long time I dreamed about making it, but now when its finally done, I can't put it in my dollhouse, because there are no free corners.
The old rusty oil can in the last picture is also made by me.
Aiemmin tein pienempiä kulmakaappeja, mutta niillekään itselläni ei ole sijaa. Lasikaappi:
Ja renginkaapin tyyppinen pikkukaappi:
Mitä muuten kuuluu itse nukketalolle? Jaa... Onko se edistynyt vähääkään tänä vuonna? Ei. Olen tehnyt vain myytäviä minejä, mutta kyllä talonkin vuoro vielä koittaa. Joskus sujauttelen jotain pientä tehtyä tai löydettyä pesuhuoneen lattialle odottamaan sijoitusta.
Viime talvena hankittuja työkaluja, joskus keväällä tehty ruosteinen öljykannu... Ja ne kolme posliinikannua, jotka ovat kuvassa vihreässä kaapissa, lojuivat myös täällä ja palasivat samaan paikkaan kuvaamisen jälkeen.
I have made some corner cabinets, big and smaller. I especially like the first one. Long time I dreamed about making it, but now when its finally done, I can't put it in my dollhouse, because there are no free corners.
The old rusty oil can in the last picture is also made by me.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)