Joulukuu / December

Joulukuu on alkanut ja tänään oli hieno aurinkoinen pakkaspäivä, pikkuisen lunta maassa, niin että maisema on valkoinen. Olikin sopiva päivä ottaa esille eräs 1:1-kokoelmani: punaiset emaliastiat. Ne saavat olla tuvan hyllyillä kevääseen saakka, punaisia kattiloita, kulhoja, mukeja ja ennen kaikkea kahvipannuja. Emalin suosio keräilijöiden keskuudessa on nostanut hinnat niin korkeiksi, etten (ehkä onneksi) löydä kovinkaan usein uusia esineitä kokoelmaani, koska kovin paljoa en ole valmis niistä maksamaan. Joka vuosi on kuitenkin jotain uutta löytynyt ja tämä  vuoden löytö oli punainen Pikku-Pehtoori, joka minulta on puuttunut. Ja tarvitaanhan sellainen sitten nukkekodissakin!

Hellalla vierekkäin normikokoinen pannu uuden pienen kanssa. Yleensä en halua tunnettuja design-esineitä kopioida aivan suoraan, siksi isommassa pannussa on vähän "vääränlainen" kansi ja olen kutsunut sitä vain emalikahvipannuksi enkä Pehtoori-kahvipannuksi. Pieneen nyt kuitenkin tuli oikeaa muistuttava kansikin.

Mutta en kyllä usko, että tässä nukkekodissa kerätään punaista emalia. Tai oikeammin en viitsi sinne erikseen laittaa joulua, joten pannu voisi olla siellä muunkin värinen, vaikkapa:

 

It is December and fine frosty weather outside. Now it is time to bring out one of my 1:1-sized collections, red enamel coffee pots and other dishes. I keep them on my kitchen shelves only at Christmas time, other times they are in the attic. As usually I found a new one from a flea market this year too, an enamel coffee pot by Finnish designer Antti Nurmesniemi. Of course I had to make it in 1:12 size also, see the pictures. But maybe it doesn't have to be red in my dollhouse, perhaps one of those in the last picture would be nicer.

Kaksi kertaa taas / Again and again

Oman paikkakunnan nähtävyydet tahtovat joskus jäädä kauempana sijaitsevien ehkä hienompien paikkojen jalkoihin. Kesällä vähän korjasin tilannetta ja kävin ensimmäistä kertaa tutustumassa muun muassa Merikarvian kalastusmuseoon. En odottanut paljoa tai oikeastaan nimen omaan ajattelin, ettei juuri mikään voisi minua vähempää kiinnostaa kuin jotkut vanhat kalanpyydykset. No, oli siellä niitäkin, enkä kauheasti innostunut, mutta lisäksi oli pieni mökki, joka esitti kalastajaperheen asumusta. Näin muutamia ihan kivoja esineitä, sellaisia mitä nyt aina museoissa näkee, mutta yksi oli ylitse muiden, todella erikoisen mallinen rukki. Niin, taas kerran rukki! Tavallisesta vinorukista sen erotti se, että kolmen ohuen jalan sijasta siinä oli kaksi paksua ja niiden välissä lyhyt kapea tukki - vaan eipä sitä tarvitse selitellä, sillä tietysti olen tehnyt sen pienoiskoossa:

Nukkekodin asukas lienee yhtä innoissaan kuin minä, koska on jo aloittanut kehräämään, ja mikäs on kehrätessä, sillä kaikki osat liikkuvat mitkä oikeassakin: rullakin pyörii erikseen ja  lyhty erikseen, niin että syntyy kierrettä, ja lanka tulee oikeasti torven läpi. Museon opas ei osannut rukista kertoa ja myöhemmin koetin tuloksetta etsiä kuvaa vastaavasta; olisiko tämä paikallinen erikoisuus vai kenties jopa jonkun merimiehen tuominen ulkomailta.

Pyöriä tuli tehtyä yksi enemmän kuin runkoja, joten siitä syntyi kattoon ripustettava kynttiläkruunu. Kynttilänpidikkeet ovat pieniä eyelettejä ja itse kynttilät muovisista vanupuikon varsista.

Olen laiminlyönyt blogiani ja unohtanut siten tästäkin kertoa: Minusta ja miniatyyreistäni oli taas hieno juttu lehdessä, tällä kertaa "ihan oikeassa", Antiikki & design -lehden numerossa 10, jonka ilmestyi noin kuukausi sitten. Tässä ensimmäinen sivu:

 Last summer I visited a fishing museum located nearby where I live. There was also a fisherman's cottage and in there an unusual spinning wheel. I have never seen anything like that before and of course I wanted to make it in miniature size. I also made an extra wheel and it became a chandelier.

Besides, me and my miniatures were published again, this time in a "real" magazine, in a Finnish antique journal called Antiikki & Design. The title means: I want to make a perfect miniature.

Messuille / For miniature fairs

Tämä jälkeen täällä ei taideta hetkeen taas siivota, mutta kylläpä sujuu lattianpesu, kun on saatu sinipiika. Tämän perinteisen lattianpesimen tekeminen oli minulla mielessä jo mattomikkoa suunnitellessani.

Tunnetusti en mielelläni harrasta pehmustettuja huonekaluja, mutta kokeilin kuitenkin uutta nojatuolimallia, kun löysin sopivaa kangasta. Tuli oikeastaan ihan kiva.

Molempia tuotteita on tulossa messuille myyntipöytääni. Tässä muutama muu maistiainen:

Korkea tupakaappi.

Levitettäviä sohvia.

Naulakoita, puu- ja emaliastioita, ruosteisia öljykannuja.

Maustehyllyjä

Lisäksi paljon, paljon muuta. Maustehylly on hyvin pieni, niin kuin tietysti pitääkin olla. Maustepurkit tein vain yhteen kappaleeseen. Jos ei satu olemaan valmiita sopivia purkkeja, niin ne on helppo valmistaa itsekin. Näitä materiaaleja minä käytin, muovisia pelinappuloita, nuppineuloja ja pieniä helmiä:

Lisäksi maalia ja etiketeiksi tarraa. Kirjoitin tekstit ihan käsin, mutta tietokoneella tulostamalla saisi siistimmät.




Here you can see some of the things I have made for miniature fairs in Stockholm and Vantaa.

Lehdessä / Published

Kovalla touhulla olen valmistellut tavaraa syksyn nukkekotimessuja varten, yritän niitä kuvata tulevalla viikolla tänne blogiinkin. Kaikessa kiireessä tämäkin unohtui julkaista täällä: minusta ja miniatyyrien tekemisestäni oli juttu viimeisimmässä Nukkekoti-lehdessä (Nukkekotiyhdistyksen jäsenlehti).Tässä ensimmäinen sivu.

A nice story about me and my miniatures was published in finnish Nukkekoti (=dollhouse) -magazine. Here is the first page.

Löytö / From flea market

Hyvin harvoin löydän kirpputorilta mitään todella kivaa suoraan nukkekotiin sopivaa, mutta tänään löysin - yllätys, yllätys - rukin. On paremminkin Lundbyyn sopiva kuin suosimaani 1:12-kokoa. Tässä 1950-luvun Lerro-talossa (samaa mallia on valmistettu myös Lundby-nimellä ja Lerro sulautuikin Lundbyyn 60-luvun alussa):

Joihinkin kalusteisiin nähden rukki on jopa liian pienen oloinen.

Niinpä se voisi käydä myös peltitaloon:

Vielä yksi hassu kuva:

Rukki on muovia ja todellisuudessa jääkaappimagneetti, pysyy siis peltitalossa vaikka seinällä tai katossa. Laatikko kyljessä aukeaa ja pyörä pyörii, mutta poljin ei liiku.







Today I found this little plastic spinning wheel at a flea market. On behalf of its size it is suitable for a Lundby dollhouse (in the pictures a Lerro house from 1950's) or even for my little tin dollhouse. As you can see from the last photo the spinning wheel is actually a fridge magnet.

Vaihteeksi kamarissa / In the bedroom

Useimmiten tulee kuvattua nukkekotini helpointa - ja omasta mielestäni kiinnostavinta - huonetta, keittiötä, mutta voisihan yläkerran kammarissakin kehrätä. Niin, aika tylsää, mutta olen taas tehnyt rukin, ja taas kerran siihen on käytetty osia vähän isommasta pystyrukista, eikä taaskaan tullut alkuperäisestä otettua kuvaa.

Kolmijalkainen jakkara syntyi sivutuotteena, se oli purkamani pystyrukin jalusta. Sille täytyy vain keksiä jotain muuta käyttöä, sillä se on liian matala kehrääjän tuoliksi.

Voidakseni muuttaa huonekalujen järjestystä tein lyhemmän sivustavedettävän sohvan.

Mutta eihän se näin voi olla, peittää näkymän koko huoneeseen, eikä maalaamaton selkäpuoli ole edes kovin kaunis. Ikkunasta pitää sitten kurkkia huoneeseen:

Etupuolelta sohva on tällainen, ennenkin täällä nähty malli:

Once again I have made a spinning wheel, just one piece, by using parts of a different and slightly bigger spinning wheel. That little chair was also part of the original spinning wheel.

I also wanted some change in the bedroom, so I made a new sofa which is shorter than my old one, used as a bed. But look at the second photo: it doesn't look very nice - the only thing can be seen in the room is unpainted back of the sofa. You would have to peek through the window to see something else. Well, I would rather look at the front side of my new sofa.

Uusi aika siivouksessa

Nukkekodissanihan ei ole sähköjä, joten pölynimurista on turha haaveilla. Tähän asti on tultu toimeen pelkällä harjalla ja rikkalapiolla, mutta nyt on saatu uusi väline:
 

Mattomikko! Kyllä nyt askareet helpottuvat. Pohjassa on pyörivä harjasrulla, joka kerää roskat, kun laitetta työnnellään matolla. Meillä ei lapsuudenkodissani ollut Mattomikkoa, mutta muistan nähneeni niitä ainakin kahta eri väriä.

Mitähän muuta on jäänyt näyttämättä?

 Kustavilaisia kalusteita. Oikealla on arkkutuoli, joka ei oikeastaan kuuluisi tähän kuvaan, muuten kuin että sen tehnyt talonpoikaispuuseppä on selvästi saanut vaikutteita kustavilaisesta tyylistä.

Joutsenkeinuja olen tehnyt ennenkin. Ajattelin, että se olisi taas hauska esine pienen tauon jälkeen. Tämä on vähän eri mallinen kuin ne mitä useimmiten näkee, ne missä on kaksi päätä sivuilla.

Nämä ja paljon muuta on sunnuntaina nähtävillä pöydässäni Wanhan ajan lelumarkkinoilla Forssassa. 

Otin kuvat asumattomassa 1960-luvun talossa, joka olisi kyllä kiintoisa sisustaa. Mittakaava on noin 1:12.

Tällainen se on takapuolelta. Päädyissä ei ole ikkunoita.

Sieniä / Mushrooms

Sienimetsällä käyty? Eivät kyllä näytä syötäviltä!

Tein pikkuisia sieniä. Niiden ei ole tarkoituskaan näyttää luonnollisilta, sillä ne eivät ole mitään luonnossa kasvavia, vaan puisia kuten esikuvansakin. Tässä vihje (harmi kyllä minulla ei ole kyseistä esinettä ihmisten koossa):

 Sukat, neula ja lankaa... Sieneni ovat parsinsieniä, joita käytetään apuna esim. reiän parsimisessa villasukan kantapäästä. Ajattelin, että niistä tuli liian isoja, mutta kyllä sellainen ainakin näihin vanhaan Taloon joskus muinoin kutomiini sukkiin hyvinkin mahtuu sisälle.

These little mushrooms are not natural mushrooms - and they are not meant to be. Instead they are wooden mushroom shaped "tools", which are used  for darning woolen socks.

Pieniä, pieniä / Small things

Kirpputorilla näin kivan vanhan alumiinisen siivilän. En ostanut, painoin vain mieleeni, millainen se oli. Tällainen, vaikkakin isompi:

Tässä joitain muita pikkujuttuja, mitä olen tehnyt:

Leivonta- ja marjastusvälineitä, kipsipatsaita, lyijykyniä ja vasemmassa alakulmassa vaateharjoja seinätelineellä.
 

Potkukelkat ovat pienempää mittakaavaa. Kaksi puista esinettä keskellä ovat taas uusi käsityöväline tai oikeastaan sen osia, kehinpuiden kehiä. Kokonaisia kehinpuitakin on, mutta eivät tulleet kuvaan. Pelkkää kehää voi käyttää vaikka kukkapöytänä.

Nämä ja paljon muuta ovat nähtävillä Lahden Miniatyyrimarkkinoilla lauantaina. Tervetuloa!


Here you can see some little things I have made for a miniature fair on Saturday.

Varastosta löytyi sänky / I found a bed

Pitäisiköhän taas ryhdistäytyä tämän blogin suhteen. Ensinnäkin kiitos kommenteista! Ne ilahduttavat suuresti, vaikken aina kaikille vastaakaan.

En oikein muistakaan, mitä kaikkea olen tehnyt sitten viimeisen blogipostaukseni, paljon kuitenkin. Kesän markkinoihin olen valmistautunut. Talven mittaan olen huomaamattani päätynyt tekemään melkein pelkästään sellaisia esineitä, mistä itse pidän eli enimmäkseen huonekaluja, ja myyntipöytäni pikkutavaraosasto on kutistunut kutistumistaan. Nyt päätin korjata tilanteen keskittymällä enemmän pikkutavaroihin, mutta huonekalujakin on taas tehtynä. Kaiken lisäksi löysin tämän kaappien kätköistä:

Minulla on aina monta työtä kesken eri vaiheissa, enimmäkseen maalausta odottavia, ja joskus joku jää jostain syystä aivan puolitekoiseksi. Tästä oli tulossa björköläinen kerrossänky, mutta silloin aika ei riittänyt sen loppuun tekemiseen. Pelkkä sängyn runko odotti uutta inspiraatiota, jonka aika oli nyt. Tulokselle ei ole esikuvaa oikeassa elämässä. Yksinkertaisempi kaappi päätyyn, koristuksia ja listoja vähemmälle, mutta kukkamaalaukset toki tarvittiin.

Ovet ja laatikko aukeavat. Alasängyn edessä on tanko verhon ripustamista varten.


It has been a long time since I last wrote on my blog and since then I have made lots of miniatures, mostly tiny little things for the future miniature fairs. I love to make furniture, but my customers are expecting to see other things too. If it were only my own decision, I would do nothing but this kind of furniture. I once started this bed but didn't have time to finish it, so I forgot it in my closet. Now I found it again and eventually it became a little bit different than I initially thought. It was going to be an old Finnish Björkö style bed again, but I decided to make it simpler this time.

Kevät / Spring

Ensimmäiset leskenlehdet kukkivat paitsi luonnossa niin nukkekodinkin seinustalla.

Hm, ehkä tuota roskista voisi pitää jossain vähän sivummalla, ei ole kovin esteettinen aivan porraspielessä. Potkukelkankin saa kai pikkuhiljaa viedä kesäsäilöön, mutta ei kannata pitää turhaa kiirettä: vielä tänä aamuna olisi kelkalla päässyt ajamaan pihamme poikki, nyt illalla olisi jo vähän vaikeampaa, niin vauhdilla lumet ovat sulaneet päivän aikana.

Olen pitänyt pääsiäisen vapaata minihommista, joten mitään uutta tekemääni ei ole esiteltävänä. Joskus aina ostankin jotain. Kun aloin rakentamaan ensimmäistä nukkekotiani, pidin kovasti Bodo Hennigin nukkekotitavaroista, mutta paitsi että nukkekotikauppoja oli harvemmassa, niin haaveilemani tavarat olivat niin kalliita, etten useinkaan itse malttanut niitä ostaa. Joskus sain vanhemmiltani tuliaisiksi joitain ihanuuksia, kun he olivat käyneet Helsingissä tai peräti Tukholmassa. Sittemmin myös Tampereelle tuli nukkekotitavaraa myyvä kauppa. Ja sitten nukkekoti jäikin elämässä taustalle pitkäksi aikaa ja loppuivat sekä tuliaiset että itse ostelut. Mutta jotkin saamatta jääneet esineet jäivät mieleen, esim. tämä:

Kun muutenkin pidän veivattavista kodinkoneista, niin olihan tämä ihan pakko saada omaksi, kun satuin taas näkemään. Veiviä pyörittäessä vispilät sisällä pyörivät myös. Mittakaava Bodo Hennigillä on pikemminkin 1:10 kuin 1:12, joten tämä on niin iso, ettei välttämättä pääse taloon esille. Ihana joka tapauksessa!

Pesuhuoneeseen olen haaveillut kylpyammetta. Voisikohan se olla tämä?

Päällipuolen voisi maalata, niin saisi nuo hempeät kukat piiloon. Myös isot muovisen näköiset jalat voisi maalaamalla saada siedettävämmiksi. Ammeen muoto on kiva ja materiaali metallia, reunassa jopa muutama emalirikko, joita voisi vielä maalilla korostaa. Hyvä puoli on myös vesihanattomuus, eihän täällä ole vesijohtoja. Jää vain kysymykseksi, maltanko maalata vai säästänkö johonkin tulevaan projektiin, jossa mahdollisesti tarvitsisin kukallista ammetta.




Spring is finally here. There is still some snow left but first little flowers, coltsfoot, are blossoming in the nature and also beside my dollhouse. The snow is melting so fast that this morning I could have used my own kick sled but hardly anymore now in the evening.

I have not made any miniatures during the Easter, I was taking a time off. Sometimes very rarely I also buy something for my dollhouse. I dreamed of this Bodo Hennig butter machine (as it was called in the packaging) as a young girl when I was building my first dollhouse, but I didn't get it that time. Now when I saw it again, I had to buy it for myself. It is really working and I love it, even though it is a bit too big.

My washroom needs a bath tub. Maybe I could use this one? It should be painted, because I don't like the flowers on it. The feet are also quite ugly but maybe some paint would help them too.

Kehto / Cradle

Tällaisessa kehdossa minä ja sisareni ja monet sukupolvet ennen meitä olemme nukkuneet vauvoina. Tämä oli yleinen talonpoikaiskehdon malli - vastaava löytyy myös nykyisen kotini vintiltä mutta myöhemmin valkoiseksi maalattuna.

En ole pitkään aikaan kuvannut myytäviksi tekemiäni huonekaluja, mutta te jotka käytte nukkekotitapahtumissa näette niitä siellä. Tässä joitakin:

Yhdet messut ovatkin jo takana, kiitos kaikille Tampereen nukkekotimessujen kävijöille. Kahdet on vielä tulossa maaliskuun aikana, Tukholmassa sunnuntaina ja Turussa seuraavana viikonloppuna. Joka tapahtumaan teen aina jotakin uutta, mitä ei edellisessä ollut.



For a long time I have not taken photos of the miniatures I make for sell. Here are some of them. As I baby I slept in a similar cradle, as did many generation of my relatives before. The model was popular in Finland in 1800's. Also the table and cupboard are based on old real life furniture.

This March I am very busy with miniature fairs. One was already last weekend and there are two more to go, on sunday in Stockholm, Sweden and the next weekend in Turku, Finland. It is important for me that there is something new in my stand each time.

Kaappi

Järjestelin vähän (hyvin vähän) nukkekotiani. Keittiön kaappi on tuottanut päänvaivaa.  Suunnitellessani kirjakaappimallia numero kaksi ajattelin, että se voisi olla oikea keittiöön. Ensimmäinenhän oli sellainen matalampi, jossa lasiliukuovien vieressä oli umpikaappi, kun tässä nykyisessä mallissa on laatikot lasikaapin alla. Nyt vasta pääsin kokeilemaan kaappia keittiöön, sillä syksyllä minulle ei jäänyt omaa kappaletta ollenkaan.

No, ehkä se voisi olla tuossa, toistaiseksi ainakin... Kellarin luukun mahtuu nyt avaamaan toisin kuin ison astiakaapin kanssa ja yläkerran portaisiinkin on vähän tilavampi kulku.

Kehruuvälineet näkyvät olevan vielä esillä. Kun ei rukkia niin tein edes rukinrullia:

It has been difficult to decide what kind of cupboard would be suitable for my doll house kitchen. The first one that I made seemed to be too low. The big blue one is too big, it is difficult to open the cellar door when it is placed. But maybe this book cabinet with glass sliding doors? It looks better, I think I'll leave it here for now.

Making a nice working spinning wheel is my dream. While waiting for that to come true I made some spools for a spinning wheel.

Kaiteet / Railings

Aloitin rakentamaan nukkekotiani kansalaisopiston kurssilla kahdeksan vuotta sitten. Talon piirustukset olin tehnyt itse - halusin siitä pieneen tilaan sopivan ja yhden ihmisen liikuteltavissa olevan. Runko valmistui suunnilleen kurssin aikana, kuistiosuuden ja sisä- ja ulkopinnat tein myöhemmin kotona pikku hiljaa. Mutta sitten se jotenkin vain jäi kesken, kun enää ulkoportaiden kaide puuttui.

Keskeneräisyyden syitä oli muutamia. Ensinnäkin: parastahan koko nukkekodissa on juuri se tekeminen. Jos talo olisi valmis, mitä iloa siitä enää olisi, paitsi tietysti katseleminen. Toisaalta valmista taloa on mukavampi katsella eikä siitä odotuksestakaan kovin moneksi vuodeksi hupia riitä, että joskus teen ne kaiteet, joten tämä kohta on kumoutunut.
Toiseksi: Niin kauan kuin tämä talo on kesken, en voi aloittaa uutta, mille minulla ei ole sijaa eikä aikaakaan.
Kolmanneksi: Portaiden kohdalla tapahtui rakennusvirhe. Rakennuspiirustukseni näyttivät epämääräisiltä, mutta loppujen lopuksi niissä ei ollut mitään vikaa, vaan minä muutin suunnitelmia kesken kaiken. Pohjalevy oli tietyn kokoinen. Kun tein kuistia, aloin miettiä, että mihin tarvitaan noin leveät portaat, ennemmin sitä tilaa voisi olla kuistilla sentti tai pari lisää, niin sinne sopisi paremmin jotain huonekaluja. Niin sitten syvensin kuistia ja kavensin portaita. Eihän niitä pitkin kukaan kuitenkaan kulje! Mutta, mutta... Jos ylätasanteelle tekee kaiteen, ei ulko-ovi mahdu enää aukeamaan! Tasanteesta olisi voinut tehdä leveämmän, olisihan sen voinut roikkua osaksi tyhjän päällä, mutta en halunnut ryhtyä korjailemaan. Ratkaisu on, ettei tee ollenkaan kaiteita. Kuten sanottua, kukaan ei oikeasti kulje portaita.

Mutta kyllä ne portaat vain näyttivät niin korkeilta ja vaarallisilta, että pakkohan niissä on kaide olla. Olkoon ovi sitten aina kiinni. Millaiset sitten tekisin? Ei mitään aivan tavanomaista, ei suoria lautoja, ei sorvattuja pylväitä, ei metallista. Yritin muistella erästä entistä 1:1 kuistinkaidetta, jonka kerran suunnittelin. Harmittelin, kun ei siitä jäänyt edes valokuvaa, mutta sitten tajusin, että eteenpäin on mentävä, tämän on oltava ihan uutta. Ja tällainen siitä tuli:

Ensin tein kaiteen osat ylätasanteelle ja sitten vasta aloin miettimään, miten kuvio käyttäytyisi portaissa.

Onkohan kaide liian umpinainen, liian hallitseva?

Saa nyt kuitenkin olla toistaiseksi tällainen. Liian valkoinen se ainakin on. Talon kaikkia valkoisia osia pitäisi tuhria ja kuluttaa hieman.

Hiukan ahtaalta ja kuilumaiselta näyttää nyt, varsinkin ovenedus, mutta onneksi minulla ei ole nukkea, jota voisi edes sovittaa tähän kulkemaan.




I started to build this doll house eight years ago. It is my own design, not something that would exist in the real world. Slowly I made all the details until the railing of the outdoor stairs was the only thing missing. Then I stopped. There were at least three reasons for that.
First of all: The best thing about doll houses is to build them. What would I do, if the house would be completed? Secondly: As long as this house is unfinished, I'm not allowed (be myself) to start a new. I don't have room for an other doll house.
And the last reason: I made an error while building the stairs. I planned them to be wider, but when I was making the veranda, I thought it could be a bit bigger and the stairs on the contrary could be narrower. After all, no one is really going to use the stairs. The result was this: If I make a railing, there is not enough room for the front door to open entirely.

Now, some years later I decided to make the railings anyway and not to open the door anymore. I wanted wooden railings but something not so common and here they are. They still look too white, I have to paint them more aged and worn.